Globaali Helsinki, osa II

9 lokakuun, 2008 teponkaupunkiblogi

Blogikulttuuri nostaa esiin erään ikävän ilmiön, nimittäin sen että kommenttipalstoilla äänekkäimmät keskustelijat ovat usein asenteiltaan hyvin vastenmielistä porukkaa. Kyse ei luultavasti ole siitä, että tällaiset porukat olisivat kovin isoja, vaan pikemmin siitä että nettikeskustelu nimimerkkimahdollisuuksineen tarjoaa heille kätevän foorumin päästä huutelemaan poliittisesti epäkorrekteiksi koettuja mielipiteitä ”puun takaa”.

Tyypillinen esimerkki on maahanmuutto ja maahanmuuttajiin liittyvät rasistiset heitot. Voi todella sanoa, ettei maahanmuuttajia käy kateeksi. Tullaan Suomeen, väännetään paskaduunia joka suomalaisille ei kelpaa, kuten paistetaan pizzoja pubien sulkemisajan jälkeen humalaisille, ja sitten saa vielä päälle kuunnella pään aukomista siitä, että viette työpaikat.

Luutuneet asenteet ovat kuitenkin vain maahanmuuttokeskustelun ongelmien yksi puoli. Keskeistä on, että keskustelua maahanmuutosta käydään jatkuvasti harhaanjohtavan kysymyksenasettelun puitteissa. Tämä kysymys kuuluu ”olisiko meidän otettava enemmän maahanmuuttajia?”. Tässä konservatiiviset siniristilippuilijat vastaavat että ei pitäisi, kuvitellen että rajoja voisi pistää noin vaan kiinni. Edistykselliset taas vastaavat, että Suomeen täytyy haalia lisää ulkomaista työvoimaa, sellaisten syiden takia kuten työvoimapula ja huoltosuhde.

Ensimmäinen vastaus on tyhmä. Jälkimmäinen taas perustuu haluun poimia kehitysmaista näiden köyhien maiden rahoilla koulutetut työntekijät kasvattamaan Suomen kansantalouspottia, samalla pitäen huolen siitä että työvoimasta on sen verran ylitarjontaa ettei työvoima vahingossakaan pääse parantamaan neuvotteluasemaansa. Tuotetaan työnantajille työvoimaa, jotta työnantajat pääsisivät sanelemaan työn ehdot. On traagista, jos joudumme käymään keskustelua näiden annettujen vaihtoehtojen puitteissa, jotka voisi henkilöidä Rajamäki vs Thors -valinnaksi.

Sekä rajojen laittaminen kiinni että sopivien maahanmuuttajien poiminta ovat vastuuttomia ajatuksia. Ne eivät myöskään perustu kovin realistiseen käsitykseen maailmanmenosta. Asia on kuitenkin niin, että ihmiset liikkuvat, sanoi jokin byrokraattinen voima mitä tahansa. Ihmiset liikkuvat, ja ovat aina liikkuneet, etsiäkseen hieman parempaa toimeentuloa itselleen ja perheelleen – tämä on aivan luonnollista.

Tänä päivänä ihmisiä erityisesti ajavat liikkeelle rikkaiden maiden yhtiövetoinen kauppapolitiikka, joka kurjistaa erityisesti kehitysmaiden maaseutua valtavasti, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vastaavat globaalit ilmiöt. Nämähän eivät ole lähtijöiden aikaansaamia asioita. Toisaalta ihmisiä ajaa liikkeelle myös seikkailunhalu – halu katsoa maailmaa, kokea erilaisia asioita, elää toisin kuin isä ja isoisä. On äärimmäisen ikävää, että juuri näitä ihmisiä halutaan rangaista. Lännen opetus muulle maailmalle: pysykää traditionaalisissa elämän malleissa, älkää etsikö uutta.

Vakavasti ajatellen vaihtoehtoja on kaksi: sopeudutaan siihen, että olemassaolevat olosuhteet lisäävät siirtolaisuutta entisestään ja yritetään löytää elämisen tapoja, jotka sopivat tähän. Toinen vaihtoehto on laittaa rajoja kiinni. Tämä on myös ”rusinat pullasta” -maahanmuuttopolitiikan ydin: suurin osa potentiaalisista tulijoista ei kuitenkaan kelpaa työvoiman valikoijille, joten heihin kohdistuvat samat kontrollimuodot kuin mitä rajojen sulkijat ehdottavat. Tällöin sidomme itsemme puolifasistiseen projektiin, jossa ihmiset kuolevat rajoille, EU ylläpitää valtavia vankilamaisia siirtolaissäiliöitä paitsi Euroopassa, myös Afrikan puolella jne. Samaan aikaan laittomat siirtolaiset lisääntyvät ja luovat entistä enemmän maanalaisia yhteiskuntia Euroopan sisällä. Yhteiskunnat valuvat todella pelottavalle tielle.

Kasvaviin siirtolaismääriin sopeutuminen ei ole tietenkään helppoa. Tuloksena on varmasti laskevaa toimeentuloa joillekuille, kulttuurien yhteentörmäyksiä, ja tyytymättömyyttä. Vaihtoehtona se on kuitenkin huomattavasti parempi kuin pään pistäminen pensaaseen. Ainakaan sen ei pitäisi päästä yllättämään, että kohta Helsingissä esimerkiksi nuorisosta neljäsosa on maahanmuuttajia. Kaupungin toimintoja olisi vakavasti mietittävä tästä näkökulmasta.

Ja jos joku nyt on sitä mieltä, että siirtolaisuutta pitäisi olla vähemmän, kehotan pikaisesti liittymään Euroopan ja Afrikan välisiä EPA-kauppasopimuksia vastustavaan kampanjaan sekä Maan ystävien ilmastokampanjaan.

Entry Filed under: globaali vastuu and tagged: , ,

11 kommenttia Add your own

  • 1. Kalle Aaltonen&hellip  | 

    Tuota… Ymmärrän, että kaikilla on oikeus tavoitella parempaa elämää ja toimeentuloa, mutta onko oikeus tehdä se muitten kustannuksella (niinkuin se välttämättä sosiaalivatiossa tapahtuu)?

    Mikä on se mahdoton ongelma on rajojen kiinni laittamisessa (siis niiltä osin kun kyse ei ole pakolaisista tai työntekijöistä)? Siis muu kuin mielikuva ”pään laittamisesta pensaaseen”? Vai uskotko, että kehitysmaiden ongelmat voidaan ratkaista siirtämällä kehitysmaiden väestö länsimaihin? Helpottaako se globiaalia väestönkasvuongelmaa, että kehitysmaiden ylijäämäväestö valuu aina länteen jossa väestönkasvu on omalta osalta nippa nappa saatu pysähtymään?

    Mikä on se hyvä, jonka vuoksi olisi maksettava se kansantaloudellisesti ja inhimillisesti varsin kova hinta jonka kansainvaellus kehitysmaista täysin väistämättä aiheuttaa? Humanitäärinen maahanmuutto ei ratkaise Afrikan ongelmia, ei edes helpota niitä, koska suurin ongelma on väestön liikakasvu. Se on hillittömän kallis ja tehoton tapa auttaa. Sillä summalla jonka Suomi vuosittain käyttää maahanmuutosta johtuviin kuluhin voitaisiin helpottaa oleellisesti miljoonien ihmisten elämää kehitysmaissa.
    Afrikan ongelmat voidaan ratkaista vain jos Afrikan väestö itse sitoutuu kotimaihinsa ja niiden kehittämiseen. Tätä ei siirtolaisuus todellakaan palvele. Ylitäydellä maapallola ei ole varaa päästää yhtä manteretta joutomaaksi.

    Humanitäärisessä maahanmuutossa on nähdäkseni kyse tietynlaisesta kettutyttömoraalista. Ei järkeä, vaan tunnetta. ”Tiedostavalle” ei ole niinkään väliä onko maahanmuutosta oikeasti jotain mekrityksellistä apua, mutta hän haluaa jotain konkreettista, omin silmin nähtävää, jotta voi tuntea itsensä eettiseksi. Sen sijaan että joitain todellisia muutoksia toteutettaisiin kaukana kehitysmaissa.

    Se, että helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla ei ole syy jättää ongelmia ratkaisematta.

    P.s. Maksan jäsemaksuja usempaan kv. ympäristöjärjestöön.

  • 2. bdd&hellip  | 

    Tullaan Suomeen, väännetään paskaduunia joka suomalaisille ei kelpaa, kuten paistetaan pizzoja pubien sulkemisajan jälkeen humalaisille, ja sitten saa vielä päälle kuunnella pään aukomista siitä, että viette työpaikat.

    Juuri näin käytännössä tapahtuu eli maahanmuutto luo työttömyyttä.

    Jos katsot mollista, niin joillakin aloilla on näennäisesti työvoimapula. Mutta se johtuu siitä, että palkkataso on heikko. Yrityksillä ei ole motiivia kehittää liiketoimintaansa, koska aina on tulossa jostain kehitysmaasta joku maahanmuuttaja tekemään työtä elämiseen rittämättömällä palkalla. Erotuksen maksaa sossu.

    Sellaista liiketoimintaa ei tarvita, joka ei pysty maksamaan elämiseen riittävää palkkaa työntekijöilleen.

  • 3. teponkaupunkiblogi&hellip  | 

    Kalle: lähtökohtaisesti mitään ei ole syytä tehdä toisten kustannuksella. Mikäli vallitseva globaali talousjärjestelmä ei perustuisi kehitysmaiden kustannuksella elämiseen, siirtolaisuuspaineetkin olisivat huomattavasti vähäisempiä. Olen kehitysmaa-aktivistina ja globalisaatiotutkijana yrittänyt tuoda vuosikausia esiin sitä, miten erilaiset kauppajärjestelyt vievät elämisen ehtoja erityisesti Afrikassa. Tähän puuttuminen on ilman muuta ensisijaista.

    Nykyisessä tilanteessa joudutaan kuitenkin tekemään päätöksiä, miten siirtolaisuuteen suhtaudutaan. Rajojen kiinni laittaminen on merkinnyt keskitysleirimäisten olosuhteiden luomista Euroopassa ja nyttemmin myös Afrikassa sijaitseviin siirtolaiskeskuksiin. Humanitaarinen hinta on liian kova.

    bdd: Ei unohdeta nyt sitä, että työpaikkoja (joitakin palvelualoja lukuunottamatta) on helpompi liikuttaa kuin ihmisiä. Mikäli tästä työvoimapula-ideologiasta (eli työnantajien haluttomuudesta maksaa tarpeeksi) halutaan eroon, niin kyllä pitäisi ihan ensimmäisenä katsoa pääomien liikkumisen ehtoja.

  • 4. Maxwell Smart&hellip  | 

    Teppo moi!
    Olen varmaan mielestäsi vastenmielistä porukkaa.
    Kerro nyt kuitenkin mihin me tarvitsemme 1,8 milj. maahanmuuttajaa työvoimareserviksi( tiedän kyllä että sinä et ole tätä ehdottanut)?
    Taantuman uhatessa ei oikein mene jakeluun.

  • 5. teponkaupunkiblogi&hellip  | 

    Öh, mikähän luku tuo 1,8 miljoonaa nyt sitten on? Ei suuria työvoimareservejä mihinkään tarvita, mutta pitäisi tietää mihin tässä viitataan…

    Kirjoitukseni käsitteli sitä, miten suhtaudutaan siihen kun ihmiset pyrkivät Suomeen. Vastustan jyrkästi nykyistä ihmisarvoa alentavaa kontrollijärjestelmää.

    On hieman eri asia puhua työvoimareservistä. En erityisemmin pidä EK-henkisestä maahanmuuttopolitiikasta, jossa työvoimaa tuotetaan optimoidusti yritysten tarpeisiin. Oletin että se kävi tekstistä ilmi.

  • 6. Kalle Aaltonen&hellip  | 

    ”Rajojen kiinni laittaminen on merkinnyt keskitysleirimäisten olosuhteiden luomista Euroopassa ja nyttemmin myös Afrikassa sijaitseviin siirtolaiskeskuksiin. Humanitaarinen hinta on liian kova”

    Itse asiassa tämä on mielestäni virhepäättelyä. Jos rajat olisivat todella kiinni ei noita siirtolaiskeskuksia olisi koskaan syntynyt. Ne ovat seurausta siitä, että rajan yli on mahdollista päästä.
    ”Liian kova humanitäärinen hinta” on seurausta nimenomaan siitä, että siirtolaispolitiikka on linjaltaan epäselvää. Jos kaikki käännytettäisiin, ei Afrikkalaisilla olisi mitään mieltä riskeerata henkeään ylittäessään välimerta saippuakipoilla. Afrikallehan olisi paras mahdollinen muutos, että nuoret miehet sitoutuisivat kotiseutuunsa, eivätkä haaveilisi muutosta Eurooppaan.

    Oletan ettet sinäkään varmaan kannata täysin avointa maahanmuuttoa (ei varmaan tarvitse kertoa mitä hyvinvointivaltiolle yms. siinä kävisi. Toisaalta myöskään rajallisella planeetalla ei ole varaa päästää yhtä manteretta hylätyksi joutomaaksi). Niin kauan kuin osa, mutta ei kaikki, pääsee rajan yli, nykyinen humanitäärinen kärsimys Euroopan rajoilla jatkuu.

    Olen täysin samaa mieltä siitä, että länsimaiden kauppa-yms. politiikka (ja erityisesti perinteinen kehitysapupolitiikka) kehitysmaissa on tuhoisaa ja monilta osin hyvin epäreilua. Se on kuitenkin aika hatara peruste maahanmuutolle. Kuten sanottu maahanmuutto auttaa hyvin pientä valittua ryhmää (ne jotka sattuvat pääsemään). Kohdistuu niihin jotka ovat Afrikassa parhaassa asemassa (nuoret miehet). On hillittömän kallista ja tehotonta. Ennen kaikkea se johtaa siihen, että työkykyiset nuoret miehet häipyvät ja muut jäävät. Miten Afrikka nousee suostaan lasten ja vanhusten voimin?

    Tunnepitoinen ”oikeudenmukaisuusajattelu” ei ole oikea tapa auttaa Afrikkaa. Tässä tilanteessa pitää katsoa mikä on tehokkainta, ei mikä sattuu tuntumaan hyvältä. Länsimaitten on korjattava omaa toimintaansa Afrikassa, ja toisaalta pidettävä rajansa mahdollisimman tiukasti kiinni, jotta
    Afrikalle jää mahdollisuus kehittyä.

    Viimeisenä täytyy tietysti muistuttaa, että kansainvaellus on yksi tämän hetken suurimmista ekokatastrofeista. Väestöräjähdyksen vaikutus moninkertaistetaan laskemalla ylijäämävestö länsimaihin.

  • 7. teponkaupunkiblogi&hellip  | 

    Kirjoittaja olettaa että absoluuttinen rajojen kiinni laittaminen olisi mahdollista. Mutta kun ei ole. Kyllähän esimerkiksi USA sitä kovasti yrittää Meksikon-rajalla – tulokset puhuvat puolestaan.

    En ole ihan varma tuosta ”kotiseutuun sitoutumisen” argumentista, jos nyt ihan Afrikan näkökulmasta katsotaan. Kyllähän Euroopankin historiassa reuna-alueiden (Suomi, Irlanti jne) taloudellista kehitystä on auttanut se, että väestöpainetta on voitu purkaa siirtolaisuuden kautta (erityisesti Amerikkaan). Pääosin juuri niitä nuoria työkykyisiä miehiä. En siis tarkoita että pitäisin siirtolaisuutta ensisijaisena tai alkuunkaan riittävänä ratkaisuna Afrikan ongelmiin, mutta minusta tuo teesisi ei ole ihan uskottava.

    Oikeudenmukaisuus on oikeudenmukaisuutta ja keskeinen poliittinen arvo sinänsä. En ymmärrä mitä tarkoittaa ettei ”oikeudenmukaisuusajattelu” auta.

  • 8. Kalle&hellip  | 

    Suomen ja Irlannin väestöpaineen purkamisessa oli pari eroa. Väestön määrä oli ensinnäkin aika paljon pienempi tuolloin koko planeetalla. Minua ihmetyttää, ettet tunnu ollenkaan olevan huolissasi pallon ylikansoittumisesta ja sen seurauksista. Jos Afrikkalaiset eivät pääse pois Afikasta se asettaa väestöräjähdykselle väistämättä rajat. sen sijaan jos väestönkasvun ylijäämä pääsee aina länsimaihin se pahentaa tilannetta monella tavalla. Ensinnäkin Afrikassa syntyy silloin taas ”tilaa” väestönkasvuun. Toisaalta kehitysmaiden asukkaat lisääntyvät myös länsimaissa selvästi kantaväestöä nopeammin mikä globalisoi väestönkasvun ja viimeiseksi kun Afrikkalainen siirtyy länsimaihin hänen ekogloginen jalanjälkensä kasvaa moninkertaiseksi. Tällä hetkellä länsimaiden väestömäärän pitäisi mielummin vähentyä, ei keinotekoisesti kasvaa.

    Toiseksi Yhdysvallat oli ja on aika erilainen maa kuin Suomi. Maahanmuutto sinne ei tapahtunut maan asukkaiden kustannuksella vaan jokaisen tulija oli elätettävä itse itsensä. Maassa oli tilaa ja tarvetta työvoimalle, se mikä oli yhdelle hyödyksi ei ollut toiselta pois. Tilanne nykyisin esim. Pohjoismaissa on täysin päinvastainen. Niin ja Yhdysvalloissa ei tunnettu tuolloin monikulttuurisuusajattelua, mikä nopeutti aikalailla ihmisten sopeutumista uuteen maahan. En usko, että tosiasiassa ihailet kovin paljon Yhdysvaltain yhteiskuntajärjestelmää.

    Laiton maahanmuutto USA-Meksiko rajan taas yli tapahtuu osittain samoilla periaatteilla kuin välimerellä. Se on kiellettyä, mutta sitä katsotaan osin läpi sormien, koska osa Yhdysvaltain tuotannosta pyörii orjan asemassa olevien laittomien vierastyöläisten työllä. Laittomia siirtolaisia pystyttäisiin palauttamaan paljon tehokkaammin, mutta siihen ei ole poliittista tahtoa.

    Oikeudenmukaisuus on muuten vaikea käsite. Oikeudenmukaisuutta on esim. että henkirikoksesta seuraa kuolemanrangaistus. Tästä on kuitenkin luovuttu, koska mukaan on tullut sellaisia ajatuksia kuin kohtuus ja yhteiskunnallinen tehokuus yms. Pelkkä oikeudenmukaisuus ei ole kovin hyvä keino suunnitella yhteiskuntaa. Toisaalta oikeudenmukaisuusperusteella Suomen ei tarvitsisi päästää ketään tänne. Emme ole olleet mukana riistämässä Afrikkaa vaan itsekkin vieraan valla ”siirtomaana”. Et varmaan halua vedota mihinkään ”rotusyyllisyyteen”.

    Tiivistäen: Olemme yhtä mieltä siitä että vain murto-osa Afrikkalaisista voi päästä Eurooppaan. Tuosta murto-osasta on täällä merkittävästi haittaa alkuperäisasukkaille ja myös ekologisesti. Mikä on siis se hyvä mitä maahanmuutolla saavutetaan? Kehitysmaita se ei juurikaan auta. Oikeudenmukaisuusargumentti on heikko, koska paljon oikeudenmukaisempaa olisi käyttää maahanmuuttoon uppoavat rahat aidosti Afrikan kehittämiseen.

    Siis: Miksi yksi Afrikkalainen lähellä on arvokkaampi kuin sata kaukana?

  • 9. teponkaupunkiblogi&hellip  | 

    Kyllä, Suomen ja Irlannin väestöpaineen purkamisessa oli eroja nykyiseen siirtolaisuuteen (mainitsemasi Amerikan erilainen yhteiskuntajärjestelmä ja globaali väestömäärä). Erona on toki myös se, että nykyisin valuutan lähettäminen lähtömaahan on helpompaa, ja on niitä epäilemättä muitakin. Sanoin vaan sen, että en pidä teesiäsi siirtolaisuuden haitallisuudesta lähtömaalle ”kotimaahan sitoutumisen” puutteen takia kovin uskottavana, mutta ethän sinä sitä toisaalta enää yrittänyt puolustaakaan.

    Totta kai globaali väestönkasvu on ongelma. Ongelmaan auttaa erityisesti naisten itsemääräämisoikeuden tukeminen nopean väestönkasvun maissa. Rajojen sulkeminen on aika kaukaa haettu keino.

    Kyllä, afrikkalaisen ekologinen jalanjälki kasvaa länsimaissa. Samoin kuin se kasvaa Afrikassa, jos kulutustaso nousee. Ei kulutustason nousun ekologisiin seuraamuksiin paljon vaikuta se, missä kulutustasoaan kasvattava henkilö maantieteellisesti sijaitsee.

    Käsityksesi oikeudenmukaisuudesta on varsin outo. Ei ”silmä silmästä, hammas hampaasta” ole oikeudenmukaisuuden automaattinen sisältö. Se on hyvin arkaainen, ikävä ja onneksi hyvin vähän kannatettu tulkinta oikeudenmukaisuudesta.

    Joka tapauksessa, suurin ongelma pointeissasi on edelleen usko siihen, että rajoja voitaisiin laittaa kokonaan kiinni. Totta kai maahanpääsyä voidaan vaikeuttaa erilaisilla poliisioperaatioilla kovastikin. Sen seuraus on juuri se paheksumasi ilmiö, että vain fyysisesti kovimmat pääsevät läpi.

  • 10. helvetin kiinnostunut&hellip  | 

    moi!
    Olen varmaan mielestäsi vastenmielistä porukkaa.
    Kerro nyt kuitenkin mihin me tarvitsemme 1,8 milj. maahanmuuttajaa työvoimareserviksi( tiedän kyllä että sinä et ole tätä ehdottanut)?
    Taantuman uhatessa ei oikein mene jakeluun.

    5. teponkaupunkiblogi | lokakuu 17, 2008 at 11:59 am

    Öh, mikähän luku tuo 1,8 miljoonaa nyt sitten on? Ei suuria työvoimareservejä mihinkään tarvita, mutta pitäisi tietää mihin tässä viitataan…

    ++++++++++++++++++++++++++++++++

    Kyse on lausunnosta minkä kokoomuksen puheenjohtaja jyrki katainen on antanut suomelle ideaaliksi! 1.8 miljoonaa piti vielä saavuttaman vuoteen 2020 mennessä.

    Globaalin kapitalismin päämäärät massamaahanmuuttoon ovat aika selvät: tuhotaan ay-liikkeet (eräs vanhempi vasemmistoliittolainen sanoi minulle nähneensä ilmiön omin silmin mutta ei voi puolueessaan ottaa asiaa esille), pitkällä tähtäimellä ajetaan sosiaalisektori tilaan jossa suurin osa veroa maksavista ihmisistä alkaa kannattaa ajatusta systeemin täydellisestä alasajosta koska se ei enää palvele sitä mitä he itse haluaisivat kannattaa, luodaan rajattomasti halpaa, mieluiten lukutaidotonta (perheenyhdistämisen kautta saapuvista somaleista 90% on luku&kirjoitustaidottomia, heitä on hesarinkin mukaan laskettu saapuvan noin 5 000 per vuosi tulevaisuudessa) työvoimaa suurkapitalismin tarpeisiin jotta palkat voitaisiin painaa alas.

    Siksi ihmettelenkin kun siitä vasemmiston kriisistä niin paljon puhutaan: etkö yhtään tunne olevasi osa sitä? Vaikka uusliberalismia (mitä se sitten milloinkin tarkoittaakin?) vastustettaisiin, miksi sitten vasemmisto ajaa niin kiihkeästi sitä samaa päämäärää mitä kokoomuksen globaalikapitalismia edistävin siipi suorittaa??

    Kiinnostaisi vaan aika helvetisti? Sillä juuri näissä asioissa ollaan juuri sen asian tiimoilla minkä vuoksi vasemmisto & demarit hävisi vaalit. – heidän politiikkansa on jyrkästi tavallisten duunareitten etujen vastaista!

  • 11. teponkaupunkiblogi&hellip  | 

    Jos vasemmisto on kriisissä, niin varmaan jokainen vasemmistolainen on jollakin tavalla sen osa.

    En nyt ole ihan varma onko tässä Kataisen jutussa ideana nimenomaan suurkapitalismin tarpeisiin työvoiman haaliminen, pikemmin kai työperäisiä maahanmuuttajia on haalittu terveydenhoitoon ja perifeerisemmille aloille kuten mansikanpoimintaan jne. Somalialaisten osalta ongelmana on kai pikemmin ollut VAIKEUS työllistyä…

    Jos nyt tätä työ vs pääoma -juttua taas ajatellaan, niin eiköhän työpaikkojen siirtäminen ole helpompaa kuin työvoiman siirtäminen, joten kyllä ne pääoman vallan vastaiset kamppailut on vähän muualla kuin maahanmuuttopolitiikassa.

    Olennaisinta kuitenkin on se, että on eri asia harjoittaa työvoimapoliittista täsmämaahanmuuttoa kuin puolustaa ihmisten oikeutta liikkumiseen. Minä en kannata kokoomuslaista maahanmuuttoajattelua ja se on tuossa tekstissä tehty kyllä selväksi.

Jätä kommentti Kalle Aaltonen Peruuta vastaus

Trackback this post  |  Subscribe to comments via RSS Feed

Sivut

Kategoriat

Kalenteri

lokakuu 2008
ma ti ke to pe la su
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031