Ikään kuin

lokakuu 13, 2008 teponkaupunkiblogi

Tämän ei pitäisi olla erityinen uutinen kenellekään, mutta sanotaan se nyt kuitenkin: nykyisten globaalipoliittisten järjestelyiden vallitessa perinteisten ja kunnolla palkattujen työsuhteiden täystyöllisyyttä ei tule. Ei tarvitse toimia ikään kuin se olisi tulossa.

Viittaan erääseen suosikkiteoreetikoistani Gilbert Ristiin, joka on kutsunut nykypolitiikkaa ”ikään kuin -politiikaksi”. Tiedämme että tietyt annettuina otetut oletukset eivät päde, mutta suunnittelemme silti politiikkaa ikään kuin ne pätisivät. Toimimme ikään kuin kehitysmaat todella voisivat ”ottaa kiinni” rikkaat maat, ikään kuin kansainvälisillä veloilla olisi eräpäivä, ikään kuin talouden kasvu voisi jatkua ikuisesti ja niin edespäin.

Tässä blogissa olen ehtinyt jo valittaa, että Helsinkiä suunnitellaan ikään kuin ilmastonmuutoksesta seuraavia päästörajoituksia ei olisi tulossa. Suunnitelmia tehdään usein puolen vuosisadan päähän, pitäen samalla täysjärkisenä taustaoletuksena, että esimerkiksi autoliikenne on tuolloin yhtä lailla yleinen liikkumistapa kuin nyt. Samoin ehdin valittaa, että maahanmuuttoon suhtaudutaan ikään kuin meillä olisi mahdollisuus olennaisesti säädellä kansainvälisten siirtolaisvirtojen suuruutta.

Työttömyys kuuluu samaan sarjaan. Suomen, ja Helsingin, virallisen suhteen työttömyyteen voi muotoilla suurin piirtein näin: Käyttäydytään ikään kuin Suomeen tehtävät investoinnit ja talouden kasvu voisivat sopivissa (ja pian koittavissa) olosuhteissa luoda täystyöllisyyden, jossa palkalla tulee mukavasti toimeen. Kuitenkin rakenteellinen työttömyys on mitä on, eikä kukaan näytä vakavissaan esittävän skenaariota, jossa työttömyys loppuisi.

On tietysti niin, että jonkinlainen globaalikeynesiläinen skenaario, jossa pääoman liikkumisolosuhteita voitaisiin säädellä nykyistä paremmin ihmisten hyödyksi, voisi muuttaa olemassaolevaa tilannetta. Sitä odotellessa kansallisella, saati kunnallisella, tasolla vaihtoehdot ovat kuitenkin aika vähissä. Käytännössä työttömyys tulee olemaan suhteellisen korkeaa, jos työn halutaan olevan edes jossakin määrin ehdoiltaan mielekästä.

Suomea on talouspoliittisesti viime aikoina ohjattu erityisesti ”kilpailukyvyn” käsitteen kautta. Monet tutkijat ovat aivan perustellusti esittäneet, että kilpailukyky on iskusana, joka ei viittaa tarkalleen mihinkään. Tietyt käsitteen konnotaatiot ovat kuitenkin selviä: kilpailukyky on sitä, että rakennetaan joustavuutta yritysten ehdoilla. Tämä taas edellyttää suhteellisen suurta työvoimareserviä. Niinpä täystyöllisyyden esteenä on sekin, että ennen kuin oltaisiin edes lähellä tavoitetta, EK alkaisi ulista kotimaisesta kilpailukyvystä, työvoimapulasta ja sen sellaisesta. Valitettavasti myös keskeinen osa maan johtoa vaikuttaa kovasti sitoutuneen EK:n tavoitteisiin.

Niin kauan kun politiikkaa rakennetaan leikkien, että mukavien työehtojen jobien täystyöllisyys on juuri nurkan takana, työttömien elämästä tehdään täysin tarpeettomasti erittäin epämukavaa. Sosiaalipoliittinen kontrolli ja oikeistolainen työmoraali ovat tässä asiassa saman kolikon kääntöpuolia. Ei kuitenkaan vaikuta mielekkäältä uhrata koko porukkaa, joka on rakenteellisesti sivussa palkkatyöllä elämisestä, ainoastaan ikään kuin -illuusion ylläpitämisen vuoksi. Tähän huomioon ei vaikuta uhraamisen muoto: järjetön kurssitus tai pakottaminen hampurilaisia paistamaan vitosella tunti silloin kun työnantaja kutsuu hommiin.

Oikeiston keskeinen moraalinen vaatimus on, että pienten korvaustensa hyväksi ihmisten tulisi tehdä symbolisia työsuorituksia osoittaakseen ahkeruuttaan. En ymmärrä tällaista ihmisten kiusaamista. Muistaakseni politiikan eräs tehtävistä on parantaa ihmisten elämänehtoja. Tällöin kysymys tuli esittää näin: miten varmistamme, että rakenteellisesti työn ulkopuolella olevalla porukalla on mahdollisuus elää mielekästä elämää?

Rakenteellisella työn ulkopuolella olemisella en tarkoita ensi sijassa sosiaalipoliittista huolta pitkäaikaistyöttömistä, vaikka tämäkin on toki aito huolenaihe. Tarkoitan sitä, että niitä, joiden oletetaan elävän työllä, on pysyvästi enemmän kuin työn tarjoamia mahdollisuuksia elämiseen. Työn ulkopuolella oleva porukka luonnollisesti myös vaihtuu – osa menee töihin, kun samalla työttömiä tulee toisaalta lisää. Tämä ei kuitenkaan sinänsä vaikuta potentiaalisten työllisten ja olemassaolevien töiden määrän suhteeseen.

Työn ulkopuolella olevien mielekäs elämä tarkoittaa valtakunnan tasolla sosiaalipoliittisen kiusaamisen ja symbolisilla työsuorituksilla nöyryyttämisen lopettamista. Se myös tarkoittaa sitä, että rahaa olisi oltava tarpeeksi. Myös yksilön syyllistäminen olisi lopetettava – ihmisten täytyy voida tuntea olevansa hyväksyttäviä, vaikka työtä ei olisikaan. Vallitseva työmoraali ei todellakaan auta asiaa.

Kaupungin tasolla asiaa voidaan edistää sosiaalipoliittisesti käyttämällä enemmän kaupungin vallassa olevaa toimeentulotukea. Tätäkin tärkeämpi on kuitenkin halvan elämän mahdollisuus. Kirjastot ja kaupungin ylläpitämät halvat harrastusmahdollisuudet ovat välttämättömiä henkireikiä, kun rahaa on vähän. Myöskään kaupunginosatilojen kaltaisten ostopakottomien oleskelutilojen lisääminen ei ole pelkästään hippien harrastusta, vaan keskeinen juttu vähällä rahalla eläville – sikäli kun heidän elämäntehtäväkseen ei katsota työvoimatoimistossa hengailua. Kaupungin palveluita on hyvä miettiä niiden ihmisten näkökulmasta, joilla on pari sataa euroa kuukaudessa rahaa, ja haluaisivat aivan ymmärrettävästi elää mahdollisimman mielekästä ja antoisaa elämää. ”Hyvän yhteiskunnan” ja ”politiikan” käsitteet tuntuisivat viittaavan sellaiseen suuntaan, että tähän olisi kovasti suotavaa pyrkiä.

Mainokset

Entry Filed under: muut and tagged: , ,

4 kommenttia Add your own

  • 1. Timo Hellman&hellip  | 

    ”Tämän ei pitäisi olla erityinen uutinen kenellekään, mutta sanotaan se nyt kuitenkin: nykyisten globaalipoliittisten järjestelyiden vallitessa perinteisten ja kunnolla palkattujen työsuhteiden täystyöllisyyttä ei tule.”

    Ei ainakaan mikäli maahan halutaan bulkkina maahanmuuttajia. Huoltosuhdekin vääristyy vääjäämättä kun kakulle tulee äkkiä tuhansia uusia leikkaajia. Mm. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen kulttuureille on ominaista että uudessa asuinmaassakin mies käy töissä ja nainen pysyy kotona. Kun tähän ynnätään korkea syntyvyys näiden ryhmien keskuudessa, huoltosuhteen vinouma on selviö.
    Vierastyövoiman kanssa panostaisin ennen muuta keikkatyöhön kuten mm. telakoilla jo tehdään.

    ”Samoin ehdin valittaa, että maahanmuuttoon suhtaudutaan ikään kuin meillä olisi mahdollisuus olennaisesti säädellä kansainvälisten siirtolaisvirtojen suuruutta.”

    Kyllä meillä Suomen rajojen yli suuntautuvaa virtaa on mahdollisuus ja keinot säädellä. Siirtolaisuus ei ole mikään ”Act of God” jolle ei voida mitään. Tällaisen julistaminen on älyllisesti epärehellistä eikä edesauta demokraattista prosessia maahanmuutto- ja monikulttuuridiskurssissa yhtään.

  • 2. teponkaupunkiblogi&hellip  | 

    Niin, viittasin tuolla ettei täystyöllisyyttä tule pikemmin työn ja investointien ehtojen muutokseen. Asialla ei sinänsä ole valtavasti tekemistä maahanmuuton kanssa.

    Ei siirtolaisuuden määrä ole mikään jumalan sana, ihan totta. Suomessa olisi syytä paremmin ymmärtää, että nykyinen talousjärjestelmä vie elämän ehtoja erityisesti Afrikassa ja tähän puuttuminen olisi ensisijaista. Mutta on myös aito päätöksentekonäkökulma, joka tulee vastaan tällä hetkellä tulevien siirtolaisten tapauksessa: panostetaanko integraatioon vai ei? Minusta pitää panostaa.

  • 3. kylteri&hellip  | 

    No ei kai globaalia täystyöllisyyttä saada mitenkään aikaan. Kunhan saisimme esimerkiksi globaalin perustulon avulla riittävän tulotason kaikille.

  • 4. teponkaupunkiblogi&hellip  | 

    Niin, ja asiaahan ei paranna kehitysmaiden maaseudun jatkuva kurjistaminen, mikä aiheuttaa maaseutuväestön urbanisoitumisesta johtuvan jatkuvan työttömien määrän kasvun.

    Asia pitäisi ilmaista jotenkin niin, että työ ei ole itseisarvosta, toimeentulo ja mielekäs tekeminen ovat. Ihan samalla lailla Suomessa kuin globaalistikin.

    Globaali perustulo olisi periaatteessa hyvä juttu, joillakin rajauksilla – kyllä maailmassa jotkut porukat asuvat edelleen rahatalouden ulkopuolella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Trackback this post  |  Subscribe to comments via RSS Feed

Sivut

Kategoriat

Kalenteri

lokakuu 2008
ma ti ke to pe la su
« syys    
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031  
 
%d bloggers like this: