Kauppa, kaupunki ja korruptio

lokakuu 6, 2008 teponkaupunkiblogi

Vaalirahoitus nousi suureksi teemaksi puolisen vuotta ennen kunnallisvaaleja. Kunnallisvaalien alla se on taas jotenkin näyttänyt unohtuneen. Ehkä nopealiikkeinen media osoitti taas kärsimättömyytensä, ehkä monet ehdokkaat ovat taas rahaa saadessaan muuttunut haluttomammiksi puuttumaan aiheeseen. Joka tapauksessa jokaisen ehdokkaan on oltava ainakin hieman enemmän varpaillaan rahoittajiensa suhteen kuin ennen, ja hyvä näin – olkoonkin että on epäselvää, minkälainen efekti pelkällä läpinäkyvyydellä on.

Kehittyvien maakuntien Suomen tapauksessa tuli erittäin selvästi esille paitsi kehitys-sanan väärinkäytön jatkuminen, myös poliittisen kulttuurin korruptioherkkyys. Kunnallisvaaleissa asia voi olla vieläkin keskeisempi, kun päätetään kaavoituksesta. Kaavoitus on yksi niistä syistä miksi kaupan alalla vapaa kilpailu ei edes periaatteessa voi toimia ikinä täysin teorian mukaan. Vapaan kilpailun teorian mallina kun käytetään toria, jolla siis sijainti ja saavutettavuus eivät ole minkään valtakunnan ongelmia. Torilla kohtaavat tuottaja ja ostaja. Nykykaupankäynnissä taas siinä välissä on välikäsi, jota kutsutaan ”kaupan alaksi”.

Todellisessa elämässä voitoistaan kiinnostuneen kauppiaan keskeinen kysymys on se, minkälaisten liikenneyhteyksien varrella kauppa sijaitsee. Jos onnistuu saamaan hyvän paikan, voi rahalla tehdä rahaa edes ilman varsinaista yrittäjän riskiä. Tätähän ”kiinteistökehitys” usein tarkoittaa: hankitaan (esim suhteilla) loistavalla paikalla sijaitseva tontti, ilmoitetaan ostoskeskushankkeesta, haalitaan vuokralaisia pitkillä sopimuksilla, ja sopimusten ollessa kasassa myydään koko paketti. Sukarin bisnes on tätä tyypillisimmillään: ei siinä tarvita mitään muuta kuin pääomaa ja sopiva tontti. Jos pääomaa voi käyttää sopivan tontin hankkimiseen ostamalla poliitikkoja, ei tarvita muuta kuin pääomaa. Raha tulee rahan luokse. Tässä yhteydessä vapaasta kilpailusta ja valinnanvapaudesta puhuminen on lähinnä ideologista.

Suomessa on ollut käynnissä valtavan nopea kaupan keskittyminen. Se tarkoittaa sitä, että yhä useamman yksittäisen kauppiaan, joka tahtoo tavoittaa asiakkaansa, on maksettava näitä keskuksia hallinnoiville saavutettavuuden portinvartijoille heidän ehtojensa mukainen summa. Se tarkoittaa myös sitä, että ihmisten on matkustettava aivan tarpeettoman vaikeiden matkojen takaa päästäkseen kauppiaiden luokse. Latokartanossa, jossa asun, Itäkeskuksen vaikutus näkyy jo. Latokartanolaisten ostovoima vastaa pientä kaupunkia – tästä pienestä kaupungistä löytyy kuitenkin vain kaksi ruokakauppaa, r-kioski ja baari. Suuryksikköihin panostaminen käytännössä tarkoittaa myös sitä, että kauppa voi ulkoistaa logistisia kulujaan asiakkaille. Sen sijaan, että kauppa kuljettaisi tavaraa pieniin yksikköihinsä lähemmäksi ihmisiä, ihmiset laitetaan roudaamaan tavarat kauempaa.

Kaavoituksessa olisi aivan helppoa määritellä, että uusien ostoskeskusten rakentamisesta luovutaan, ja määritellä yläraja myymälöiden koolle. Tämän käytännön vaikutus olisi se, että kauppa hajoaisi pienempiin yksiköihin ja olisi helpommin saavutettavissa.

Miksi näin ei siis tehdä? Ensinnäkin, kaupoilla on suhteettoman paljon valtaa. En tarkoita valtaa poliittisen vallan mielessä, vaan vaikeammin paikannettavaa vaikutusvaltaa. Maan asiat ovat vuosien saatossa menneet siihen suuntaan, että kauppa on tottunut saamaan mitä haluaa, ja poliitikot tottuneet myöntymään tähän. Konventiota on syytä ruveta muuttamaan. Tämän konvention päälle tulee tietysti jo mainittu aidon korruption mahdollisuus.

Ehkä tätäkin merkittävämpi tekijä, joka harvemmin tulee keskusteluissa esiin, on ”investoinnin” idean hämärtyminen. Kun kauppa suunnittelee jotain uutta megayksikköä, se ilmoittaa juhlavasti investoivansa kunnan alueelle niin ja niin paljon. Poliitikot suhtautuvat asiaan, kuten kyseessä olisi mikä tahansa tuotannollinen investointi, jolla on sitten positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja sen sellaisiin. Eli ikään kuin vaihtoehdot olisivat se, että juuri kyseinen megayksikkö rakennetaan tai mitään ei tapahdu.

Kyse ei kuitenkaan ole niinkään investoinneista, vaan kaupan sijoittamisesta kaupungissa. Todellisuudessa vaihtoehdot ovat pikemmin se, että ohjataanko kaupan investointeja kaupungissa järkevämmin ja ihmisten kannalta paremmin, vai hyväksytäänkö kaupan sanelemat ehdot sellaisenaan. Ei investoinneista tarvitse olla huolissaan. Mikäli ihmisillä on ostovoimaa yli kaupan tarjonnan, kauppa investoi joka tapauksessa. Kyse on vaan siitä, minne se investoi ja minkä kokoisiin yksiköihin.

Voi vaikka leikkiä sillä ajatuksella, että Itäkeskuksen tarjonta ja ostovoima olisi hajautettu ympäri itä-Helsinkiä. Useimmat metroasemilta lähtevät kadut olisivat luultavasti vilkkaita ostoskatuja, ja kylämäisten kaupunginosien keskuksia. Ei tarvitsisi Hesarin toimittaja-bloggaajienkaan valittaa rapautuvista ostareista. Nyt käytännössä ostareille pakataan ne palvelut, jotka ostoskeskuksiin eivät kelpaa. Lähipalveluiksi jää jokunen pikkusiwa. Ei hyvä.

Kysymys ei siis ole siitä, rakennetaanko ostoskeskuksia pelloille (kuten Sukari haluaisi) vai keskelle kaupunkirakennetta (kuten Vapaavuori haluaisi). Kyse on siitä, sallitaanko kaavalla se, että kauppa keskittyy ostoskeskuksiin kiinteistösijoittajien hyödyksi ja kaupunkilaisten tappioksi, vai määrätäänkö kaupan yksiköille yläraja, sijoittaen pienet yksiköt paremmin osaksi kaupunkia. Tältä osin keskustelu on ollut aiheen vierestä puhumista, ja siitähän kiinteistösijoittajat tykkäävät.

Toki kaikista toivottavinta olisi, että kauppaa voitaisiin käydä jossakin määrin kauppaketjujen ohi. Poliittisilla päätöksillä voitaisiin ainakin antaa tilat, joissa esimerkiksi kaupunginosayhdistykset voisivat organisoida esimerkiksi ruokapiirejä, tilaten ruokaa suuremmissa erissä lähiseudun viljelijöiltä. Siinä tulisi samalla luotua sitä paljon peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä.

PS. Reko Ravela on tehnyt hyvän yhteenvedon vaalirahoituksesta viime kunnallisvaaleissa: http://www.rekoravela.fi/vaalirahoitus.html

Mainokset

Entry Filed under: kaupunkitila and tagged: , , , , ,

4 kommenttia Add your own

  • 1. Kaarin Taipale&hellip  | 

    Ilman muuta samaa mieltä – ihannekaupunki on se vaikkapa pariisilainen kaupunginosa x, jossa katutasossa on jatkuvasti elämää, pieniä ravintoloita (hyvin vaatimattomiakin), ruokakauppoja ja muita pikku myymälöitä tai toimistoja.

    Kyllähän se toimii esimerkiksi Töölössä vielä, ainakin osittain. En tiedä, mikä on se maaginen asukastiheyden raja, jota kunnon palvelut edellyttävät.

    Voihan keskittymiä olla, mutta kaupunkimaisia aluekeskuksia, ei yksittäisiä laatikoita kehäteiden varsilla, jollaiseksi Itäkeskuskin on luettava (vaikka sen puolustukseksi on sanottava, että sinne ja sieltä pääsee metrolla).

    Ehkä Helsingissä Ruoholahdessa on jonkinainen välimuoto, supermegamarket ei paennut kehäteille vaan tungettiin osittain vanhoihin varastorakennuksiin metron, ratikan ja bussireittien varrelle, asutuksen ellei nyt keskelle ainakin reunalle.

  • 2. Antti-Juhani Pekkarinen&hellip  | 

    Hei,

    Ehdoituksestanne innostuneena leikin ajatuksella Itä-Helsingistä ilman Itäkeskusta. Ensiajattelulla en löytänyt valtaisia hyötyjä nykytilanteeseen nähden. Olisinkin kiitollinen mikäli kertoisitte miten teidän näkökulmasttanne asiat olisivat paremmin tuossa kyseisessä fiktiivisessä tilanteessa.

    Itse asun Puotilassa ja kävelymatkan päästä löytyy Valintatalo, Alepa ja Puotilan Pizza-Kebab yms. Näissä suoritan päivittäiset pienostokset, mikäli sellaisia siunautuu. Noin kahdesti viikossa käyn autolla Itäkeskuksen City-Marketissa ostamassa hirvittävät määrät syötävää ja juotavaa. Samalla tietysti ostan muut kodin tarpeet (paperit, pesuaineet yms.). Näillä reissuilla käyn lisäksi läpi muita liikkeitä joista ostelen mitä sattuu (Anttilasta DVD- ja CD-levyjä, Saiturin Pörssistä karkkeja jotka lähestyvät parasta ennen päivämääräänsä, Life:stä tai Iki-vireästä proteiinituotteita, Lidl:stä energiajuomia ja minisalameita, Divarista sarjakuvia…). Samoilla reissuilla hoidan myös mahdolliset (joskin harvinaiset) postissa, verovirastossa, poliisissa, kelassa ja vastaavissa käynnit.

    Mikäli liikkeet sijoittettaisiin ”satunnaisesti” ympäri Itä-Helsinkiä, niin olisi kait todennäköistä, että joutuisin joko lisäämään liikkumistani liikkeiden välillä tai vähentämään niiden liikkeiden määrää joissa viikoittain käyn. Ensimmäistä vaihtoehtoa tuskin kukaan pitää erityisen suotavana. Toinen vaihtoehto taas on huono, mikäli oletetaan että kykenen tekemään järkeviä valintoja ja että liikkeiden tuotteiden/palvelujen tarjonta ei muuttuisi.

    Tietysti kolmas vaihtoehto on se että riittävä määrä Itä-Keskuksessa minua kiinnostavista kaupoista sattuisi kävelymatkan päähän, jolloin minun täytyisi matkustaa vain tiettyihin erikoisliikkeisiin ja palveluihin, mikäli niitä kaipaisin.

    Viimeisestäkin vaihtoedosta puuttuisi se minkä näen ainakin yksilön kannalta (vähintäänkin lyhyen tähtäimen) etuna Itäkeskuksen kaltaisissa keskittymissä. Eli sen että siellä pääsen vertailemaan eri kauppojen hintoja ja valikoimia helposti. Talvisin nautin myös suuresti lämmöstä, kuivuudesta ja helppoudesta joita se tarjoaa. Myönnettäköön että en tiedä tämän nautinnon ekologisista vaikutuksista.

    Lopuksi pyydän anteeksi ylipitkää kommentointia. Perusteluksi voin mainita ainoastaan sen, että etsin vielä itselleni sopivaa kunnallisvaaliehdokasta ja toivoisin tietysti teidän olevan kyseinen ehdokas.

  • 3. teponkaupunkiblogi&hellip  | 

    Moi, joo hyviä pointteja. Ehkä tekstissä käyttämäni ilmaisu ”hajautettu ympäri itä-Helsinkiä” oli hieman harhaanjohtava. Käytännössähän kaupat eivät hajaannu sikin sokin ympäriinsä, vaan syntyy kauppa-alueita, kauppakatuja tms., eli kaupan keskittymiä. Kyse on siitä a) keskitetäänkö kaikki kauppa yhteen alueelliseen pisteeseen vai useisiin alueellisiin pisteisiin ja b) sijoitetaanko kauppa osaksi katutilaa ja katumaisemaa vai laatikko-ostarien sisään ja c) kuka kontrolloi noita kaupan keskittymiä.

    Mielikuvani oli sentyyppinen, että itäkeskuksettomassa Helsingissä metroasemilta lähtevät kadut olisivat sellaisia kauppakatuja, joissa kaupat olisi saatu talojen kivijalkoihin. Käytännössähän kaupat olisivat tällöin yhtä lailla helpon kävelymatkan säteellä kuin nyt Itiksessä, pointtina vaan se että ne olisivat osana katutilaa ja kaupunkitilaa eivätkä survottuna yhden katon alle, sekä hajautettuna useampiin keskuksiin. Useimmissa keski-Euroopan maissahan kaupat on sijoitettu tähän tapaan, ja se luo valtavasti elävyyttä kaduille. Minua kiusaa pääkaupunkiseudun asuinalueilla juuri sellainen kuollut meininki, että on ainoastaan kämppiä eikä juuri mitään ihmisten liikettä katutilassa muuten kuin kulkuvälineestä kotiin ja kodista kulkuvälineeseen. Puotila vanhempana kaupunginosana on vielä ihan jees, vertailukohtana voi käyttää esimerkiksi uutta Vuosaarta jossa on yksi laatikko-ostari (Columbus) ja kerrostaloja. Jos ostoskeskustrendi hyväksytään, rakennetaan aika ikävää kaupunkia.

    Korostetaan nyt sitäkin, ettei kerran kaavoitettua ja rakennettua voi purkaakaan. Tuo itäkeskus-juttu oli ajantusleikki. Kyse on siitä, miten uudet alueet rakennetaan ja ennen kaikkea siitä, miten kaupan keskittymiseen suhtaudutaan.

    Vastasikohan tämä kysymykseen…?

  • 4. Ville-Pekka&hellip  | 

    Sivalsitpa Teppo osuvasti investointi-diskurssin ytimeen. Investoinneista, sijoitustoiminnasta, työllistämisestä jne. puhutaan aina liian sinisilmäisen utilitaristisesti ilman demokratiaulottuvuuksia. Sivalluksesi toi tähän mukaan hienosti myös ajatuksen tilasta: ”taloudellinen hyvä” ajatellaan jonkinlaisen yhtenäisen tilan kautta, vaikka kyse on aina erilaisista tiloista sekä sijanneista tilojen sisällä ja välillä. Nämä tilat ovat mitä suurimmissa määrin myös konkreettisesti fyysisiä tiloja.

    Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että T. Eskelisen on välttämätöntä päästä valtuustoon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Trackback this post  |  Subscribe to comments via RSS Feed

Sivut

Kategoriat

Kalenteri

lokakuu 2008
ma ti ke to pe la su
« syys    
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031  
 
%d bloggers like this: